Lempivaatteen rikkoontuminen tai tahriintuminen on ihana haaste. Suunnittele kuvio, valitse tekniikka ja tee vanhasta vaatteesta parempi kuin uusi.

”Muistisääntö numero yksi: jollet voi peittää, korosta.”

Case 2: Leikkaamalla tahrat pois

Aloin ideoida uusia joulukoristeita ja ensimmäiseksi mieleeni tulivat nämä upeat dekoraatiot heinäkuisilta H2Ö-festivaaleilta.  Katosta roikkuvat himmelit, oksat, dreamcatcherit ja origamit sopivat materiaaleja ja mittasuhteita muuntelemalla melkein tilaan kuin tilaan. Taidolla ja tunteella syntyvät kauneimmat koristeet, tekijöinä näissä Johanna Martinkari (kuvat 1,2,6), Minna Ihalainen (kuva 4) ja Linda Mattila (kuva 5).

Parasta juuri nyt: hapsut. Pitkät hapsut, lyhyet hapsut. Helmassa, ponchossa, puserossa, huivissa. Yksi helppo tapa kiinnittää hapsut valmiiseen vaatteeseen on tehdä se ryijysolmuilla. Materiaalista riippuen kokeile työn nopeuttamiseksi virkkuukoukkua tai isosilmäistä neulaa. Valitse hapsuihin rohkeasti kontrastimateriaalia (pörröinen – kiiltävä, kova – pehmeä, maanläheinen – tekninen) ja leikkaa hapsut juuri niin pitkiksi kuin haluat. Kun sinä liikut, hapsut liikkuvat samassa rytmissä.

Katso yksityiskohtaiset ohjeet tutorial-videosta Kässäkerhosta.

Kuvasta kiitos Nanna Saarhelolle.

Moikka taas!! Kesäomalla ehtii lueskella. Tutkin loppukevään ja kesän aikana kerääntyneitä lehtiä riippukeinussa ja Cut-magazinen kohdalla muistin sen taas: ihan huippu käsityölehti. Yksi parhaita. Ilo kaikille käsityön ystäville. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä saksalaisjulkaisussa on kaikki, mitä käsityölehdeltä voi toivoa: houkutteleva ulkoasu, kauniit kuvat, erinomaisia ideoita, ajankohtaisia vaateohjeita kaava-arkkeineen ja nykyaikaisia käsityötekniikoita, joita ei ompelukoneen ääressä tule edes ajatelleeksi. Miten keramiikka voikin näyttää noin kiinnostavalta? Pitäisikö itsekin teettää omista valokuvista kankaita? Paljon odottamattomia lähestymistapoja kotikäsityöläiselle ja tunnelmaa, joka saa käsityötaidottamankin intoilemaan.

Irtonumerona lehteä myydään ainakin Berliinin Do You Read Me? -kirjakaupassa. Jos tiedossa ei ole Saksan matkaa, lehden voi tilata kätevästi myös Suomeen. Ensiksi kannattaa käydä nettisivuilla fiilistelemässä: näytillä on uusimman lehden sisältöjä, vanhojen numeroiden materiaaleja ja ladattavia ompeluohjeita. Painettu lehti on saksaksi, nettisivuilla kieleksi voi valita myös englannin.

Aijai, ehkä selailen lehden vielä kerran.

Kuvassa madetta, lohta ja haukea.

On mahtavaa päästä kurkistamaan tilanteeseen, jollaista harvoin tulee vastaan: käsityöläinen tuo asiakkaalle tuotteen viimeiseen sovitukseen. Suurin osa työstä on tehty ja nyt tarkistetaan, että kaikki on mennyt suunitelman mukaan. Materiaali, muoto, yksityiskohdat. Hymy molempien kasvoilla.

Rinna Saramäki on tyytyväinen Kuura Reignin valmistamaan hattuun. Päähinettä on suunniteltu syksystä saakka ja se on vaatinut neljä tapaamista: ensimmäisellä kerralla puhetta ja luonnostelua, seuraavalla kerralla askarteluhuovasta tehdyn mallikappaleen sovitusta ja kolmannella päässä oli jo oikea hattu. Neljännellä kerralla vielä lopputuloksen tarkistus ja valmis hattu saa jäädä asiakkaalle käyttöön. Melko sujuva suunnitteluprosessi, mutta tutulta tekijältä on helppo tilata.

Kun Kuuran modistiopinnoissa oli tehtävänantona huopahatun valmistaminen ja Rinnan toiveissa nutturapäiselle sopiva päähine, oli luontevaa tehdä yhteistyötä. Ideointi aloitettiin viime syksynä.

- Kuura on vanha tuttu ja tiesin, että hän on innoissaan, jos haluan söpöä ja vanhanaikaista, enkä mitään kuutiota, kertoo Rinna.

Valmis hattu on malliltaan ”klassinen”: se on sekoitus menneiden aikojen tyyleistä, muttei minkään aikakauden mallin suora kopio. Hatun muoto sopii tilaajan kasvoihin ja nuttura on hämmentävän luonteva osa päähinettä. Harmaa villa toimii pohjana erilaisille koristeluille, kuten pitseille ja hattuneuloille. Materiaali on sen verran kevyttä, että asuste on käytettävä pitkälle kevääseen ja jopa alkukesän viileämpinä päivinä.

Hatun suunnittelussa tärkeä tavoite oli valmistaa oikeasti käytännöllinen asuste. Jos arkikampaus on nuttura, on kätevää, ettei kampausta tarvitse purkaa kesken päivän tai keksiä vaihtoehtoista kampausta. Teetettyjen vaatteiden ja asusteiden parhaita puolia on, että ne on todella tehty asiakasta varten. Opiskeluun kuuluvana harjoitustyönä tehtävä hattu on ehkä hiukan ammattilaisen valmistamaa edullisempi ja on tekijän kannalta palkitsevaa suunnitella ja toteuttaa asuste, joka pääsee oikeaan käyttöön.

Teetetty vaate tai asuste on luksusta, joka parhaimmillaan tekee myös arjesta helpompaa: vähemmän on enemmän, kun jokainen tuote on tarkkaan valittu, oman tyylin mukainen ja täydellisesti istuva. Kaapissa on vain lempivaatteita, jolloin aamut sujuvat nopeasti. Aikaa ei kulu turhaan kaupoissa kiertelyyn eikä rahaa heräteostoksiin tai istuvuudeltaan ja tyyliltään ”ihan ok”-tuotteisiin. Vaikka hattu ei kuuluisi vaatekaapin kulmakiviin, sillä voi olla yllättävästi vaikutusta tuttuihinkin asukokonaisuuksiin: tyylistä tulee viimeistellympi ja olemus kohoaa arjen yläpuolelle. Yksi täydellinen asuste voi vastata vaatekaapissa lukuisia keskinkertaisia.

Sovituksessa testataan, että hattu istuu ja kokonaisuus on tilaajalle mieleinen.

Kuuran mukaan kirpputoreilta voi löytää erittäin laadukkaita hattuja.

Pitsi eteen vai pitsi taakse? Kaikki on mahdollista.

Yksinkertainen hattu toimii pohjana erilaisille koristeille. Jos pitsi on liikaa, hattuneula on erinomainen vaihtoehto (ei kuvassa).

Tuttuni tilasi Wolf & Ritan lastenhousut ja ihmetteli vaatteen mukana tulleita kaksipuolisia kangaspalasia. Valmiit polvipaikat! Jos housut kuluvat polvista (tai mistä tahansa) puhki, voi reiät paikata samasta kankaasta valmistetusta materiaalista ommelluilla paikoilla. Kuulostaa erinomaiselta idealta ja on suoranainen ihme, ettei se ole nykyistä laajemmassa käytössä. Vaatteiden käyttöiän pidentämisestä käytävän keskustelun yhteydessä on esitetty (sorry, en muista lähdettä), että ylijäämämateriaalin liittäminen tuotteen mukaan tarjoaisi käyttäjälle hyvät mahdollisuudet muokata vaatetta ajan kuluessa, paikata reiät ja mahdollisesti jopa pidentää tai suurentaa vaatetta. Monessa tapauksessa pienikin pala kangasta riittäisi esimerkiksi aikuisen vaatteessa vyötärökaitaleen pidentämiseen tai revenneen kohdan korjaamiseen.

W & R on päätynyt pelkkien tilkkujen sijaan liittämään tuotteeseen valmiiksi huolitellut paikkapalat. Vaatteen käyttötarkoituksen ja materiaalin huomioiden suurimmat riskit ovat polvien kuluminen tai isompi tahra, jolloin siistin paikan voi kiinnittää nopeasti joko kankaan alle tai päälle. Kun housujen mallia tutkii läheltä, voi huomata, että paikkapalojen muoto on sama kuin haarakiilan muoto. Paikkaa varten ei siis ole tarvinnut erikseen piirtää kaavaa. Paikkamateriaalia syntyy housujen muodosta (u-malli, ei haarasaumaa) johtuen reilusti joka tapauksessa ja on erinomaista, että se on käytetty sekä ympäristöä että kuluttajaa hyödyttävällä tavalla.

Made by Hand on käsityökirja, jollaisia toivoisi olevan enemmän. Se on Lena Corwinin kokoama 26 ohjeen kokonaisuus 14 eri opettajan Corwinin studiolla pitämistä workshopeista. Opettajat, tässä tapauksessa myös Corwinin taiteilijaystävät, esitellään kirjan alussa ja jokaiselta on teoksessa vähintään yksi ohje. Kirjan kokoavana teemana on käsilllä tekeminen hyvässä seurassa ja sen esittelemät aiheet vaihtelevat saippuanvalmistuksesta vahabatiikkiin. Teoksen vahvuus on juuri tässä tekijöiden ja tekniikoiden monipuolisuudessa. Kun käsityökirjat usein keskittyvät vain yhteen valmistustekniikkaan, Made by Hand tarjoaa käsityöihmiselle laajalti innostavaa kokeiltavaa. On luonteva ajatus, että sama lukija voi ensin ommella topin ja sitten punoa korin.

Made by Hand sopii sekä aloittelijoille että edistyneemmille tekijöille. Yksityiskohtaisia ja kuvitettuja ohjeita voi seurata sellaisenaan tai käyttää oman suunnittelun tukena. Pelkästään kuvia katselemalla saa yllättävästi ideoita. Kokenutkin harrastaja voi löytää kirjasta tekniikan tai mallin, jota ei ole vielä kokeillut.

Kirjan ulkoasu on miellyttävä ja se sopii hyvin myös lahjaksi. Teosta voi ostaa netistä ainakin Amazonista ja Helsingistä bongasin sen juuri Papershopin hyllyltä.